LIIKKEESSÄ2 | ajolahto

Japanilainen miekkailulaji kendo vaatii hyvää fysiikkaa ja järkähtämätöntä mielenhallintaa. Vähän kuin nykyinen työelämä, jossa huominen on epävarmaa, mutta tänään pitää yltää parhaaseen suoritukseen.

Kouvolalainen varastomies, järjestyksenvalvoja Jarno, on lähes koko ikänsä tehnyt kahta tai kolmea työtä samaan aikaan. Yhden lapsen isän elämä on melkoinen paletti: kahden työn lisäksi hän treenaa kendoa kolme kertaa viikossa, ja toimii Kotkan kendoseuran sekä Suomen kendoliiton juniorivastaavana. ”Kyllä tässä tätä tekemistä riittää”, Jarno toteaa.

Taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla Kotkassa ja Kouvolassa työt ovat huvenneet savupiipputeollisuuden kadotessa. Monen on pakko lähteä kotiseudulta, mutta toiset päättävät jäädä. Jos kokopäivätöitä ei ole, he tekevät useaa osa-aikatyötä tai luovat itse ammattinsa. Ajolähtö-hankkeessa tutkimme, miten he tulevat toimeen ja millaista on heidän arkensa.

Taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla kaivataan kipeästi uusia avauksia, vaikka sitten mahtipontisia tai epärealistisiakin. Kouvolasta löytyy erikoinen maamerkki, joka tuo mieleen suurkaupunkien chinatownit.

Yksinäinen portti muistuttaa vuonna 2006 avatusta kauppakeskuksesta. China Centerin piti tehdä Kouvolasta Kiinan kaupan johtava logistiikkakeskus – ja vielä enemmän: Suomen johtava kaupunki niin Kiinan kulttuurissa, kielessä kuin yritysmaailmassa.

Valion meijerin entisiin tiloihin rakennettua China Centeriä varjostivat monet huhut: epäilijät arvelivat myytävän tavaran olevan kehnoja salakuljetettuja piraattituotteita. Yritystä epäiltiin jopa laittoman maahanmuuton kulissiksi, joskaan näyttöä siitä ei koskaan saatu. Velkaantuneen kauppakeskuksen toiminta päättyi pakkohuutokauppaan vuonna 2011.

Harmaalla pienteollisuusalueella seisovaa porttia lohikäärmeineen voi pitää muistomerkkinä 2000-luvun alun rakennemuutoksen ja globalisaation haasteista.

Piipun juurelta, Kymenlaakson tehdaspaikkakunnilta, on aina lähdetty pois. Osa tietää jo kouluiässä, että tänne en jää, vaan lähden heti kun pääsen. Usein luontevana suuntana on pääkaupunkiseutu, jonne matka ei ole kovin pitkä, ja jossa vaihtoehdot tuntuvat monipuolisilta.

Kymenlaaksossa ei ole yliopistoja ja moni muuttaakin koulutuksen perässä. Pääkaupunkiseudulla on myös enemmän työmahdollisuuksia. Samalla siellä on kalliimpaa elää.

Pilatesohjaaja ja tanssija Säde on yksi lähteneistä. Hän on asunut monissa kaupungeissa, opiskellut tanssinopettajaksi, pilatesohjaajaksi ja taiteen maisteriksi. Nykyisin hän työskentelee Helsingissä yrittäjänä ja pitää tunteja kahdessa eri pilatesstudiossa.